-muokattu 4.7.2016, kirjoitusvirheet yms –
Keskiviikko 22.6.2016 on kiireinen Juhannusviikon työpäivä. Kaivosteollisuus ry tekee oman osansa maamme kilpailukyvyn ja kaivosteollisuuden toimintaedellytysten eteen:
Aamulla tapaamme SDP:n edustajat Eduskunnan talousvaliokunnassa. Muistutamme malminetsinnän ja kaivosteollisuuden merkityksestä sekä kotimaisen tuotantoketjun kansantaloudellisista ketjuvaikutuksista.
Aamupäivällä jatkamme keskustelulla kaivannaispolitiikasta Etelärannassa (päivitys klo 10).
Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Teija Kankaanpään avauksen jälkeen Eija Ehrukainen Infra ry:stä kertoo, miten hoidetaan rakentamisen kiviaineshuolto. Kaavoitus ja lupamenettelyt ovat avainasemassa, varsinkin kaupunkien kasvualueilla. Kiviainesten ottoa olisi suunniteltava 50-100 vuoden perspektiivillä – ei konfliktiperiodeilla.
Alivaltiosihteeri Petri Peltonen TEM:stä avasi luonnonvarapolitiikan ja kasvustrategian suhteita kasvuministeriön näkökulmasta. Kaivoslaki, uusi sellainen ja sen arviointi on eräs keskeinen tekijä, kun uusiutumattomia luonnonvaroja ja niiden merkitystä pohditaan. Ministeriö vastaa kaivoslain soveltamisesta.
Kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi luonnonvarapolitiikan kestävyydestä ja lupahallinnon kehittämisestä. Talouden hitaamman syklin aikana olisi hyvä kehittää omaa toimintaansa, sekä hallinnon ja teollisuuden puolella. Valtioneuvoston kanslian www-sivuilta löytyy 22.6 julkaistu selvitys eri lupaprosessien yhdentämisestä, http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-ymparistopaatoksille-ehdotetaan-yhden-luukun-mallia
Toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen Kiviteollisuusliitosta toi esiin luonnonkivielinkeinon näkymät. Luonnonkiviteollisuus on oma teollisuuden haaransa, jolla omat erityispiirteet niin tuotannossa kuin markkinatilanteessa. Graniitin louhinta on maa-aineslain alaista toimintaa, vuolukivi taas kaivoslain alla. Viennin arvo on tällä hetkellä noin 50 milj euroa, ja tuonnin vastaavasti hieman alle 20 milj euroa.
GTK on ottanut hoitaakseen Kaivosteollisuuden kasvuohjelman, jonka vetäjäksi on palkattu Harry Sandström. Uusi ohjelmakausi alkaa elokuun alussa; keskeinen tavoite on kotimaisen yhteistyön voimistaminen. Samalla halutaan vahvistaa erityisesti ns Greenfield-malminetsinnälle parempia edellytyksiä.
Mirjami Laitinen käytti päivän odotetuimman puheenvuoron valtion aluhallinnon uudistamisesta. Työ alkoi 3.5.2016, joten tiukalla aikataululla edetään. HE:n pitäisi olla valmis marraskuussa. On tärkeää muistaa, että meillä jatkossakin on kolme tasoa; valtio ja kunnat jatkavat, maakuntahallinto uudistuu. Nimenomaisesti SOTE-uudistus ja maakuntahallinnon muutokset asettavat monia reunaehtoja uudistukselle. Keskeinen kysymys on kaivosteollisuuden kannalta ollut, siirretäänkö Tukes kokonaan tai osittain uuteen valtion virastoon. Valmistelutyöryhmä ei 7.6 väliraportissa ollut asiasta yksimielinen. Laitisen kertoman mukaan työ jatkuu vielä lisäkeskusteluilla. Työryhmän esitys (ei yksimielinen) kuitenkin oli, että Tukes siirretään kokonaisuudessaan. Asia siirtyy poliittiseen päätöksentekoon. Keskustelussa esitettiin kysymyksiä mm johtamisen ja uuden viraston johtamisen toimintalinjoista.
Professori Saija Luukkonen Oulun yliopistosta aloitti yliopistokentän kuvaamisen. Oulun yliopiston kaivannaistekniikan tiedekunnan kehityspolku on viime vuosina nopeaa. Yliopistokentän yleisempi kehitys tuo omat haasteensa. Mielenkiintoista on, että kaikille opiskelijoille annetaan rautaisannos ympäristöstä, yhteiskunnasta ja kannattavuuskysymyksistä. Ns minipilot-latoiksen osalta on laajennustyöt menossa. Professori Mikael Rinne Aallon insinööritieteiden korkeakoulusta kertoi kaivos- ja louhintatekniikan koulutuksesta. Kemianteollisuuden korkeakoulussa on puolestaan mineralogia ja kierrätysteknologia. Aalto-yliopisto on ollut nykyisessä muodossaan 5-6 vuotta toiminnassa. Tutkimukseen ollaan laatimassa ”Materials and Sustainable Use of Natural Resources – new platform initiation” kokonaisuutta, johon kootaan keskeistä osaamista. EIT Raw Materials ja siinä ns Otaniemen keskittymä on myös näkyvästi esillä Aallossa.
Mitä Green Mining -ohjelma jälkeen? Johtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä antoi tilannekatsauksen tutkimusohjelman merkityksestä ja jatkosta. GM-ohjelman budjetti oli 120 milj euroa, josta Tekesin osuus oli puolet. Hankkeen edetessä näkökulma muuttui kaivoksen haasteista enemmänkin luonnonvarojen hyödyntämiseen ja asiakasarvon rakentamiseen. Kiertotalous ja materiaalien hallinta ovat jatkossa painopisteinä. Ohjelman jälkeen on käytettävissä useita alustoja, joiden avulla voidaan pilotoida ja ”buustata” tutkimustuloksia eteenpäin. Tekesissä on yrityshankkeille jatkuva haku auki.
Tilaisuuden kaikkia esityksiä voi tiedustella Pekka Suomelalta.